Komedo.fi - Ihonhoitoalan verkkomedia

HU: Ihmiskauppa teki pesän kauneusbisnekseen

Ihmiskauppa on levinnyt Suomessa kauneusalalle. Helsingin Uutiset vieraili alan sisältä saamansa vihjeen perusteella itähelsinkiläisessä kynsistudiossa, joka on nyt viranomaistutkinnassa.

Kauneussalongissa iloinen tyttö pyytää peremmälle huonolla suomen kielellä ja kysyy, miten voisi palvella. Valitsen listalta jalkahoidon, koska huomaan sen olevan puolet halvempi kuin normaalisti. Työntekijä ohjaa minut ylellisen kauneussalongin läpi, jossa on pelkästään ulkomaisia työntekijöitä. Huoliteltu liike saa minut epäilemään, olenko haukkumassa väärää puuta.Istun hoitotuoliin, ja tyttö asettuu eteeni. Ammattilaisen ottein hän aloittaa työnsä. Nopeasti käy ilmi, että hän puhuu vain omaa kieltään ja hyvin huonosti suomea. Kysyn, pitääkö hän työstään. Saan vastaukseksi väkinäisen hymyn ja nyökkäyksen. Säikähtänyt ilme kertoo, ettei hän kaipaa lisää uteluja. Jatkan kuitenkin kertomalla, että opiskelen alaa. Tyttö rentoutuu hieman mutta jatkaa työtään robottimaisesti.

Harmaasta taloudesta ja työntekijöiden etujen polkemisesta on tullut vitsaus myös kauneudenhoitoalalle. (Päivi Tuovinen, HU)

Liikkeessä pyörii keski-ikäinen nainen kuin tarkkaillakseen työntekijöitä. Henkilökunnasta ainoastaan hänellä on huoliteltu olemus rakennekynsineen ja tekoripsineen. Hän ei kuitenkaan ole paikan omistaja, tyttö kertoo. Kysymystulvani on silti huomattu. Nainen seuraa tiiviisti keskusteluamme. Hoitoa tekevä tyttö näyttää hyvin nuorelta, korkeintaan 16-vuotiaalta. Yritän kysyä hänen ikäänsä, mutta vasta kun käsin viittoilemalla kerron oman ikäni, hän ilmoittaa olevansa 24. Suomeen hän on tullut nelisen vuotta sitten ja aloittanut työt heti samassa kauneussalongissa. Välillä en ole aivan varma, onko tytön kielitaito todella niin huono vai esittääkö hän. Vaikka joudun jokaisen kysymyksen esittämään useaan kertaan, hän ilmoittaa hyvällä suomen kielellä, että koristelut maksavat viisi euroa lisää.

Kysyn tytöltä hänen palkastaan, mutta hän pudistelee päätään. Kysyn uudestaan, jonka jälkeen hän yrittää kirjoittaa jotain ilmaan. Yritän tarjota hänelle puhelimeni numeronäyttöä, johon summan voisi näppäillä. Mutta tyttö sulkeutuu kuoreensa. Keski-ikäinen nainen on istunut lähelle ja tarkkailee tilannetta. Tyttö vilkuilee hermostuneesti hänen suuntaansa. Joko tyttö ei ymmärtänyt mitä tarkoitan palkalla tai häntä pelottaa vastata. Kysyn vielä tytöltä kaksi kysymystä, jotka olen valinnut valmistautuessani juttukeikkaan ihmiskauppa.fi-sivuilta. Hän ei osannut kertoa salongin osoitetta eikä pomonsa nimeä.

Kun jalkahoito valmistuu, jään odottelemaan kynsilakan kuivumista. Tyttö siirtyy tekemään muita töitä, mutta keski-ikäinen nainen istuu viereeni. Ensin hän katselee minua tutkivasti. Sitten hän sanoo, että tyttö on hyvin ujo eikä uskalla puhua suomea. Väitän myös naiselle opiskelevani kauneusalaa. Hän ohjaa minut kassalle ja pyytää rahan työstä. Saan viisi euroa alennusta, ja minut toivotetaan tervetulleeksi uudestaan. Erinomaisesta työn jäljestä huolimatta taidan seuraavaksi valita toisen liikkeen.
Paikasta on tehty ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Alustavissa etsinnöissä ilmeni, että liikettä ei löydy kaupparekisteristä.Lisäksi viranomainen piti erikoisena sitä, että yritys ei ilmoita oikeaa nimeään ja y-tunnusta nettisivuillaan.

IHMISKAUPPATAPAUS KÄRÄJILLÄ

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan rikosjuttua, jossa vietnamilaistaustaista pariskuntaa syytetään ihmiskaupasta. Nuori nainen työskenteli lähes vuoden ajan palkatta helsinkiläisessä kynsistudiossa.Lisäksi tyttö pakotettiin hoitamaan pariskunnan lapsia sekä tekemään kaikki kotitaloustyöt seitsemänä päivänä viikossa. Kielitaidoton uhri oli täysin riippuvainen pariskunnasta, eikä saanut rahaa työstään yli vuoteen. Tyttö työskenteli synnytykseensä asti täyspäiväisiä tunteja. Pariskunta yritti kiristää uhria aborttiin, mutta hän ei ollut suostunut. Myöhemmin he järjestivät lapsen isän Suomeen, jotta hän voisi myös tehdä töitä kynsistudiossa – palkatta. Lopulta välit kiristyivät vanhempien ja pariskunnan välillä, ja uhrit pakenivat läheiseen liikkeeseen. Syyttäjä vaatii vankeusrangaistuksia ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta. Lisäksi pariskunnalta vaaditaan maksamattomia palkkoja ja kärsimyskorvauksia 100 000 euroa. Syytetyt kiistävät kaiken, sillä heidän mukaansa kyseessä ei ollut töihin pakottamisesta. Käräjäoikeus antaa tuomion perjantaina.

VIRANOMAISILLA PALJON OPITTAVAA

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet vahvistaa, että ihmiskauppa on kansainvälisesti levinnyt kauneusalalle. Myös kynsistudioissa tämä on kasvava ilmiö.

Ihmiskaupan uhrit löytyvät ainoastaan etsimällä, muistuttaa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. (Vera Miettinen, HU)Biaudet’n mukaan Suomen viranomaisilla on paljon opittavaa, jotta tämänkaltaiset rikokset saataisiin selville ja tuomioon asti. Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen on vaikeaa.
– Etsimällä ne uhrit löytyvät. Esimerkiksi ravintola-alalle on tehty ratsioita, mutta se ei riitä. Vaikka kehitystä on tapahtunut, raporttimme mukaan poliisi ei vielä tunnista ihmiskaupan tunnusmerkkejä tarpeeksi hyvin. Työlupien tarkistuksien ohella pitäisi selvittää esimerkiksi työntekijöiden asuinolosuhteet ja saavatko he todella palkkansa. Lisäksi on tärkeää tietää, onko heillä oma päätösvalta työsuhteen purkamisesta, Biaudet kertoo.

Vähemmistövaltuutettu toivoo, että myös palveluiden käyttäjät pitäisivät silmänsä auki.
– Jos epäilee hyväksikäyttöä tai ihmiskauppaa, työntekijälle voi antaa esitteen kansalaisjärjestöstä, kuten Monika-Naiset Liitosta. Lisäksi voi antaa poliisin puhelinnumeron ja vakuuttaa uhrille, että heihin voi luottaa. Tämä pitää tehdä kuitenkin varovasti niin, ettei työnantaja huomaa sitä. Muuten uhri voi joutua vaaraan, Biaudet varoittaa.

Uhrien luku- ja kielitaidottomuus on yksi suurimmista haasteista ihmiskaupan selvittämisessä. Uhrit eivät myöskään osaa pyytää apua, koska eivät tiedä oikeuksistaan.
– Jotkut voivat ajatella, että miksi nämä uhrit eivät pyydä apua vaikka lapulla. Mutta he saattavat tosissaan pelätä työnantajaansa. Ihmiskaupan uhriin voi saada yhteyden kysymällä oikeita kysymyksiä. Työperäisessä ihmiskaupassa ilmenee myös seksuaalista väkivaltaa, jota käytetään erityisesti naisiin vallan välineenä. Lisäksi uhrin kontaktit toisiin ihmisiin minimoidaan. Työsuojeluviranomaisilla on tekeillä ohjeet ihmiskaupan uhrien löytämiseksi ja auttamiseksi.

Tähän asti on ajateltu, että ihmiskaupan tunnistaminen ei kuulu työsuojeluviranomaisille. Nyt työntekijöitä valmistellaan myös ihmiskaupparikosten löytämiseen ja mahdollisten uhrien auttamiseen.

Artikkeli on julkaistu alunperin Helsingin Uutisissa.

 

Komedo.fi

Komedo.fi on kauneuden- ja ihonhoitoalan ammattilaisille ja ammattiin opiskeleville suunnattu suomenkielinen sivusto, jonka avulla olet selvillä alan viimeisimmistä uutisista ja tapahtumista niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

 

Ota yhteyttä

Akkukahva Media / Komedo.fi

Osoite: PL 133, 15101 Lahti

Puhelin: +358 50 568 0091

Sähköposti: komedo@komedo.fi

Internet: www.komedo.fi

Palautelomake

You are here Uutiset Kotimaa HU: Ihmiskauppa teki pesän kauneusbisnekseen