Komedo.fi - Ihonhoitoalan verkkomedia

ESS: Kauneushoitojen villi viidakko

Koneellinen ihonpuhdistus käynnissä.Puutteellisen lainsäädännön takia tehokkaita kosmeettisia hoitoja voidaan tehdä Suomessa myös ilman koulutusta ja jopa lääkärin käyttöön tarkoitetuilla laitteilla, kertoo tuore Mia Rouvisen kirjoittama Etelä-Suomen Sanomien yhden sivun mittainen artikkeli.

Esimerkiksi tatuointiliikkeessä voidaan poistaa laserilla tatuointeja ja kauneushoitoloissa tehdä hampaiden valkaisuja ja pistoshoitoja. Alan villistä tilanteesta ja julkisen säätelyn puutteesta on huolissaan myös SKY. Yhteydenottoja kentältä saanut Valvira on jättänyt ministeriölle aloitteen esteettisiä hoitoja koskevan lainsäädännön selvittämisestä.

Kosmeettisten hoitojen viidakko halutaan kuriin

Entistä useamman tehokkaan mutta ei-kirurgisen kosmeettisen hoidon takana on laite. Esimerkiksi valoimpulssilla häivytetään ryppyjä, laserilla poistetaan tatuointeja, neularullilla kiinteytetään ihoa ja ultraäänellä hoidetaan selluliittiä. "Näkyvä trendi on se, että halutaan tarjota teknistä, asiakkaiden toivomaa tuloksellista hoitoa; tuloksia, joita ennen voitiin saavuttaa vain leikkauksen tai lääkärin antamien hoitojen avulla", hoitolaitteita maahantuovan Melon Oy:n tuotepäällikkö Kirsi Mattila kertoo.

Laitehoitojen tehostuessa ja lääkäreiden ja kosmetologien antamien esteettisten hoitojen lähentyessä on herännyt huoli asiakkaiden turvallisuudesta. "Ongelmana on se, että käytössä on tehottomia laitteita ja toisaalta myös kosmetologeille liian tehokkaita laitteita, sellaisia, jotka kuuluisivat lääkäriasemille. Alalla ei ole kuitenkaan mitään julkista säätelyä", Suomen kosmetologien yhdistyksen (SKY:n) hallituksen puheenjohtaja Arja Korkala sanoo.

Vaikea alue

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran valvontaosaston johtaja Tarja Holi myöntää esteettisten hoitojen olevan vaikea alue.

Valviran valvonnan piiriin ei kuulu muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminta, mutta viraston väkeen ollaan oltu yhteydessä hoitojen markkinoinnista ja hoitoja antavien henkilöiden koulutuksesta. "Pidimme viime vuonna aiheesta yhteispalaveria turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. Huhti–toukokuun vaihteessa Valvira jätti ministeriölle aloitteen esteettisiä hoitoja koskevan lainsäädäntötarpeiden selvittämisestä", Holi kertoo.

Lainsäädäntö puutteellista

Kuluttajaturvallisuuslaissa sanotaan, että myytävien tuotteiden ja palvelujen on oltava turvallisia. Ensisijainen vastuu turvallisuudesta on toiminnanharjoittajalla, muistutetaan Tukesin verkkosivuilla.

Säätelyn puute on johtanut siihen, että esimerkiksi hammaslääkäriasemien lisäksi kauneushoitolat tarjoavat hampaiden valkaisua, ja tatuointeja poistavat muutkin kuin lääkärit. "Suomen lainsäädäntö on puutteellista esteettisten hoitojen osalta, ja tämän takia alan toimijoiden koulutus on hyvin kirjavaa, toteaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri", Ihoakatemian ylilääkäri Marge Uibu.

"Monet hoitoloissa käytettävät laitteet ovat luokitukseltaan lääketieteellisiä tarvikkeita ja laitteita, joita mielestäni ei saisi myydä muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Esimerkiksi Ranskassa kosmetologit eivät saa käyttää niitä, maallikoista puhumattakaan. Jos maallikko käyttää lääkärin käyttöön tarkoitettua laitetta, se ei tarkoita, että hänestä on tullut lääkäri, vaan se on turvallisuusriski", Uibu jatkaa.

Huuhaata tarjolla

Laitekoulutuksia antava Kirsi Mattilakaan ei näe, että tilanne olisi Suomessa hyvä. "Alalla on valitettavasti myös sellaisia tekijöitä, jotka haluavat vain tehdä rahaa, ja myös huuhaata tarjotaan. Turvallisuudessa ei ole kuitenkaan kyse siitä, millä laitteella voi saada vahinkoa aikaan; pinsetitkin ovat vaaralliset, jos niillä tökkää huolimattomasti silmään".

Mattila toivoo hoitolayrittäjien ottavan aktiivisemmin selvää siitä, mitä he ovat ostamassa ennen kuin tekevät hankintoja. "Meillä esimerkiksi FDA-merkintä on minimivaatimus. Se osoittaa sen, että puolueeton taho on tutkinut ja testannut laitteen ja toteaa, että se toimii siten kuin on luvattukin. Meillä on myös eri linjat kosmetologeille ja lääkäreille. Kosmetologien käyttöön tarkoitetut laitteet ovat kevyempiä versioita lääkäreiden laitteista. Laserlaitteita emme myy kosmetologeille", hän kertoo.

Miten turvallisuuden voi varmistaa?

Niin Mattilan kuin Arja Korkalankin mukaan kauneushoitoloiden laitehoidot ovat turvallisia, kun niitä antava tietää, mitä on tekemässä ja kenelle. Esimerkiksi asiakkaan lääkekuuri tai kehossa oleva metalli voi olla este. "Toivoisin, että yrittäjät ottaisivat käyttöön esitietolomakkeen, jonka asiakas allekirjoittaa ennen hoitoja. Jos esimerkiksi jonkin lääkekuuri tai sairaus herättää epäilystä, niin aina pitäisi konsultoida hoitavan lääkärin kanssa ennen laitehoidon aloittamista", Kirsi Mattila sanoo.

Mistä sitten voi olla varma, että on turvallisissa käsissä?

"Jos itse olisin menossa koneelliseen hoitoon, haluaisin ensin tietää, mikä koulutus tekijällä on ja minkä merkkisellä laitteella hoito tehdään. Jos laitenimeä googlaamalla ei löytyisi tietoa sen käytöstä muualla tai klinikkatason tietoa tehosta, niin epäilys kyllä heräisi", Mattila sanoo. "Osalta valmistajista on saatavilla julkisestikin klinikkadataa, jossa tutkimukseen osallistuneiden lääkäreiden nimet, seurannat ja verokkiryhmätkin on esitelty", hän jatkaa.

Pistoshoidot menossa villiksi

Myös pistoshoidot yleistyvät kauneushoitoloissa, ja meno onkin Korkalan mukaan menossa villiksi – ellei se jo sitä ole.

Marge Uibun mukaan kaikki Suomessa käytettävät täyteaineet ovat käytännössä implantteja, jotka pysyvät elimistössä jopa vuosia. Hänen mukaansa jopa pisimpään käytettyihin ja eniten tutkittuihin hyaluronihappopohjaisiin täyteaineisiin, kuten Restylaneen, tiedetään liittyvän merkittävä granuloomien eli vierasesinereaktioiden riski. "Tavallisinta on kuitenkin heikosta pistostekniikasta johtuva epätasainen ja luonnoton tulos, jota jokainen näkee televisiossa Viidakon tähtöset - tai Klinikka Tiina Jylhä -ohjelmissa. Ihoa läpäisevien täyteainepistosten käyttö pitäisi rajoittaa koulutetuille terveydenhuollon ammattilaisille, joilla on valmiudet hoitaa tarvittaessa hoidon aiheuttamat komplikaatiot ja joilla on asianmukaiset potilasvakuutukset. Valitettavasti kyseessä on sen verran iso liiketoiminta, että monet lääkäritkin kiertävät hoitoloissa antamassa pistoshoitoja", Uibu toteaa.

Ei potilasvakuutusta

Kosmetologit tai kauneushoitolayrittäjät eivät saa potilasvakuutusta. Jos asiakas saa vammoja väärin tehdystä hoidosta, niin korvaukset jäävät hoitoja antavan yrittäjän vastuulle.

Marge Uibu on huolissaan myös ihoa kiinteyttävästä mikroneulauksesta (mesoroller-hoito). "Kosmetologit ovat alkaneet käyttää 1–1,5 millimetrin neularullia, jotka rullaavat ihon vereslihalle. Siihen liittyy suuri tulehdus-, arpi-, ja pigmenttimuutosten kehittymisriski. Nämä hoidot eivät ole turvallisia hoitolaolosuhteissa, ja jälkihoito jää puutteelliseksi, koska kosmetologit eivät voi käyttää lääkkeitä".

Uibun mukaan kosmetologeille on myös tarjottu paikallispuudutusvoidetta, jonka sisältämiin lääkeaineisiin voi liittyvä merkittävä allergisen reaktion ja laajalle ihoalueelle käytettynä rytmihäiriöiden riski. "Lääkelaitos ei ole kieltänyt valmistetta, koska se on luokiteltu lääkinnälliseksi laitteeksi".

Standardi tulossa

Asiaan on reagoitu myös EU:n tasolla. Arja Korkala ja hänen kollegansa, SKY:n hallituksen jäsen Taina Raivio toimivat kansallisina asiantuntijoina ryhmässä, joka ajaa kauneudenhoitopalveluille Euroopan unionin laajuista standardia. CEN eli European Comittee for Standardization aloitti työnsä viime kesänä, ja se kokoustaa tällä viikolla Helsingissä.

"Tärkeimmät näkökulmat standardia laatiessa ovat asiakkaan terveys ja turvallisuus. Laserlaitteiden osalta Suomessa on jo säätelyä, ja EU:ssakin ollaan menossa siihen", Korkala kertoo.

Standardin on määrä valmistua viimeistään vuonna 2015, ja se tulee koskemaan hoitojen lisäksi muun muassa työtiloja ja -välineitä, laitteita ja hygieniaa.

"Siinä kaikki implanttipistokset kuuluisivat terveydenhuollon toimipisteisiin eivätkä kampaamojen takahuoneisiin tai hoitoloihin, joissa samoissa tiloissa tehdään kynsi- ja jalkahoitoja", Marge Uibu toteaa.

Lähde: Mia Rouvisen kirjoittama artikkeli on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 5.6.2012.

 

 

Komedo.fi

Komedo.fi on kauneuden- ja ihonhoitoalan ammattilaisille ja ammattiin opiskeleville suunnattu suomenkielinen sivusto, jonka avulla olet selvillä alan viimeisimmistä uutisista ja tapahtumista niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

 

Ota yhteyttä

Akkukahva Media / Komedo.fi

Osoite: PL 133, 15101 Lahti

Puhelin: +358 50 568 0091

Sähköposti: komedo@komedo.fi

Internet: www.komedo.fi

Palautelomake

You are here Uutiset Kotimaa ESS: Kauneushoitojen villi viidakko