Komedo.fi - Ihonhoitoalan verkkomedia

Silikonit - sisällys ja sepustus

Silikonit ovat saaneet nimensä alkuaine piin (engl. silicon) mukaan. Pii on maaperässämme (ainakin Suomessa) yleisin alkuaine heti hapen jälkeen ja se esiintyy yleensä piidioksidina (SiO2). Esimerkiksi hiekka ja kvartsi ovat piidioksidia. Piidioksidia käytetään myös kosmetiikassa ja sen INCI-nimi on Silica. Silica (piidioksidi) ei ole silikoni. Silikonit puolestaan eivät ole mitään hiekkaa tai kiveä. Silikonit ovat ihmisen kehittämiä, synteettisesti eli aina labrassa tuotettuja aineita. Silikoneja ei siis koskaan löydy luonnosta sellaisenaan.

Nopeasti silikonien historiaa. Silikonit kehitettiin 1940-luvulla, mutta kosmetiikkateollisuuden käyttöön ne rantautuivat 10 vuotta myöhemmin 1950-luvulla. Aluksi käytössä oli vain veteen liukenemattomia yhdisteitä, joita käytettiin mm. suojavoiteissa. Radikaalisti silikonien käyttö lisääntyi kuitenkin vasta 1980-luvulla, kun niillä alettiin korvaamaan eläinperäisiä rasvoja kosmetiikkatuotteissa. Tällöin silikonilaatuja toki myös kehitettiin lisää, joka puolestaan tietenkin myös lisäsi niiden käyttöä.

Dimethicone-siliconeSilikonin perusrunko on monista muista kosmetiikan raaka-aineista poikkeava, sillä se ei sisällä lainkaan hiiltä. Tästä syystä silikoneja ei lueta orgaanisiin yhdisteisiin, vaan ne muodostavat oman ryhmänsä orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden ohella. Silikonin perusrunko rakentuu piin (Si) ja hapen (O) muodostamista ketjuista. Pii-happi-ketjuun on kuitenkin aina liittynyt pii-atomin kohdalle orgaaninen sivuketju, vähintään metyyliryhmä -CH3; sivuketjuista hiiltä siis löytyy.

Piin ja hapen muodostama sidos on hyvin vahva ja kestävä. Tästä syystä silikoniyhdisteet sietävät hyvin lämmitystä ja ovat kestäviä mm. hapettumista ja UV-säteilyä vastaan. Silikonit eivät imeydy ihon läpi eikä niitä pidetä komedogeenisinä (ihohuokosia tukkivina). Erilaiset ihotyypit toki voivat reagoida eri tavalla eri aineisiin. Erilaisia silikoneja ja johdannaisia on aivan loputon määrä ja lisää kehitetään jatkuvasti. Mihin silikoneja oikein tarvitaan?

Käyn läpi lyhyesti vain muutamia yleisimpiä ryhmiä, koska muuten tekstiä tulee yhden kokonaisen blogillisen verran. Silikonit voidaan jaotella vesiliukoisiin ja veteen liukenemattomiin. Lisäksi ne voivat toimia emulgaattoreina. Suurimmalle osalle tutuimmat, erittäin yleiset Dimethiconet eli dimetikonit ovat veteen liukenemattomia “perinteisiä” silikoniöljyjä. Ne toimivat tuotteissa usein emollientteina, ihoa hoitavina ja/tai ihoa suojaavina aineina. Dimetikonit ovat silikonien “perusmuotoja”, samaan tapaan kuin hiilivedyt ovat orgaanisten yhdisteiden. INCI-nimenä Dimethicone käsittää kaikenmittaiset silikoniketjut, jotka muodostuvat dimetikoniyksiköistä. Tämä eroaa esimerkiksi juuri hiilivetyjen nimeämisestä, sillä niistä käy selvästi ilmi myös aineen rakenne (esim. Propane, Cetyl Alcohol..). Silikoneissa muutenkin voi yhden nimen alla olla samasta yhdisteestä eri variaatioita, ja sama nimi voikin tällöin tarkoittaa nestemäistä tai kiinteää ainetta. Silikonien INCI-nimistä ei aina käy ilmi ketjun pituus, sivuryhmien määrä tms., ja nimet yleensäkin kuvaavat lähinnä rakenteen perusperiaatetta.

Dimetikonin rakenne

Pääasiassa dimetikoneja käytetään emulsioiden rasvaosassa. Ne parantavat voiteiden ihotuntumaa, levittyvyyttä ja vähentävät voiteiden valkoista jälkeä iholla. Hiustuotteissa ne jäävät hiuksen pintaan parantaen kammattavuutta ja tuoden pehmeyttä ja kiiltoa. Perinteiset silikoniöljyt (dimetikonit) ovat siis täysin veteen liukenemattomia, mutta liukoisuuttakin voi muuttaa sivuryhmiä muokkaamalla. Lisäämällä vesiliukoisia ryhmiä metyyliryhmien tilalle, saadaan aineesta luotua paremmin veteen liukeneva.

Syklosiloksaanit ovat toinen paljon käytössä oleva silikoniryhmä. Niitä löytyy esimerkiksi INCI-nimillä Cyclopentasiloxane, Cycloheksasiloxane jne., mutta myös Cyclomethicone. Nimensä mukaisesti ne ovat rengasrakenteisia silikoniyhdisteitä. Syklosiloksaanit ovat haihtuvia nesteitä, tosin haihtuminen on huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi vedellä. Syklosiloksaanien turvallisuus on ollut tarkkailun alla, mistä johtuen neljä-pii-atomisen Cyclotetrasiloxanen käyttö on vähentynyt jonkun verran.

Syklosiloksaaneja käytetään erityisesti antiperspiranteissa ja deodoranteissa, mutta myös mm. värikosmetiikassa, aurinkovoiteissa, erilaisissa kosteusvoiteissa sekä hiustuotteissa. Pienen pintajännityksen vuoksi ne levittyvät helposti iholle ja tuovat emulsioissa kevyen, rasvattoman tuntuman.  Deoissa ne parantavat tehoaineiden levittymistä sekä tekevät ihotuntumasta kuivan ja tahmattoman. Aerosoliessa syklometikonit toimivat puolestaan liuottimina, joilla korvataan esimerkiksi alkoholia. Ne myös estävät aerosolsuihkeen tukkeutumista eivätkä reagoi ponneaineen tai hajusteiden kanssa. Hiustuotteissa ne parantavat hiusten märkäkammattavuutta ja haihtuvat myöhemmin pois hiuksen pinnalta. Lisäksi syklosiloksaaneilla on aputehtäviä mm. meikkituotteissa, aurinkotuotteissa ja kynsilakoissa, eli käyttö on hyvin monipuolista.

Syklopentasiloksaani

Kuten aiemmin tuli mainittua, dimetikonit ja syklosiloksaanit ovat täysin veteen liukenemattomia. Vesiliukoisia silikoneja voidaan kuitenkin muodostaa lisäämällä dimetikonien perusrunkoon erilaisia vesiliukoisia ryhmiä, kuten esimerkiksi PEG/PPG-ryhmiä. Sivuketjujen määrä ja tyyppi ratkaisee, tuleeko yhdisteestä kokonaan vai osittain vesiliukoinen. Sivuketjuiksi voidaan lisätä tarpeen mukaan vaikka ja mitä, ja näin syntyy esimerkiksi proteiini-silikoni-yhdisteitä tms.

Vielä muutamia kuluttajien yleisesti tunnistamia silikoneja. Amodimethicone eli amodimetikoni on aminoryhmän (NH2) sisältävä dimetikoni. Se on luokiteltu antistaattiseksi ja hiusta hoitavaksi aineeksi. Amodimetikonien sanotaan parantavan hiusvärien (erityisesti punaisten) syvyyttä ja kestoa; se voi myös olla hieman muita silikoneja tiukemmin hiuksessa kiinni. Ne voivat ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä, joten käyttö on vähäistä esimerkiksi iholle jätettävissä tuotteissa ja aerosoleissa. Dimethiconolit ovat dimetikoneja, joihin on kiinnittynyt alkoholiryhmä -OH. Kemiallisesti ne ovat siis alkoholeja ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi emollientteina.

Fenyylisiloksaanit, kuten Phenylmethicone, ovat dimetikoneja, joihin on kiinnittynyt metyyliryhmän (tai useamman) paikalle fenyyliryhmä eli rengasrakenne (aromaattinen rengas). INCI-nimistä löytyy myös mm. Diphenyl dimethicone, Phenyltirimethicone jne. Fenyylisiloksaaneja käytetään erityisesti lisäämään kiiltoa, koska niillä on suurempi valon taittokerroin kuin tavallisilla silikoniöljyillä (dimetikoneilla). Näin ollen niitä löytyy mm. kiiltoa lisäävistä hiustuotteista ja esimerkiksi huulipunista.

Silikoneilla on käyttötarkoituksia siis melko laajasti. Jos hieman täytyisi yleistää, niin useimmiten silikonit

  • luovat kiiltoa/suojaa
  • parantavat levittyvyyttä/ihotuntumaa
  • lisäävät liukkautta; näin pitävät myös pakkauksen mekanismit, esim. aerosolin tai roll-onin toimivina
  • parantavat hiustuotteissa kammattavuutta ja tuovat re-fatting-vaikutusta (uskomattoman vaikea sana suomentaa, virallinen lienee rasvatasapainon ylläpito tms)

Silikoneista liikkuu paljon urbaanilegendoja. Milloin niiden kuulee aiheuttavan kaljuuntumista – milloin syöpää (tietenkin, kaikki aiheuttaa syöpää). Toivottavasti ei ole tarpeen kirjoittaa tämän olevan huuhaata. Yleisin lienee kuitenkin silikonien hiuksia latistava vaikutus ja kerrostuminen. Kun kerran laitat hiuksiisi silikonia sisältävää hoitoainetta, ei se lähde sieltä kuulemma kulumallakaan. Tämä ei ihan pidä paikkaansa, ainakaan nykyään. Kun tekniikka ja tietämys kehittyvät, yleensä aineet kehittyvät siinä mukana. Silikonit eivät ole poikkeus. Useat silikonit irtoavat hiuksesta ihan normaalilla shampoopesulla. Joihinkin voi tarvita tuhdimman syväputsarishampoon, toiset taas haihtuvat hiuksesta itsestään. Silikonit eivät kuitenkaan kerrostu ihan siinä määrin, kuin puskaradio pelottelee.

Silikonit luovat hiuksen pinnalle kalvon ja siihen kalvolle ei ihan niin helposti enää seuraava aine kiinnitykään. Latistava vaikutus on jo sen verran yleinen pelko, että sellaisten silikonien käyttö on varmasti harvinaista, koska muitakin on tarjolla. Ei kukaan tee tuotteestaan tarkoituksella mallia lehmännuolema. Kerrostuvuus on kuitenkin jossain määrin mahdollista ja se on suoraan verrannollinen käytettyjen silikonituotteiden määrään; toki myös hiustyypillä on vaikutusta. Jos kaikki hiusarsenaalin tuotteet shampoosta aina hoitoaineeseen, hiuksiinjätettäviin ja muotoilutuotteisiin sisältävät paljon silikoneja, kerrostuminen on todennäköisempää. Vähiten kerrostuvat vesiliukoiset silikonit, jotka voivat olla esimerkiksi em. PEG/PPG-johdannaisia (INCI esim. PEG-8 dimethicone). Voimakkaammin puolestaan kerrostuvat silikoniöljyt (dimetikonit) ja niiden aminojohdannaiset (amodimetikoni yms).

Vielä lopuksi muutama sekaannusta aiheuttava nimi. Silane eli silaani (SiH4) ei ole silikoni, se  on yksinkertainen kaasumainen piin yhdiste. Kertauksena: Silica ei ole silikoni, se tarkoittaa piidioksidia (SiO2). Kuitenkin: Simethicone on silikoni, se on dimetikonin ja piidioksidin  seos.

Kirjoittaja on suosittua INCImix -blogia pitävä kosmetiikka-alalla työskentelevä kosmetiikan suurkuluttaja ja estenomiopiskelija.

INCImix | Totuus kosmetiikasta ei ole koskaan mustavalkoinen.

 

Komedo.fi

Komedo.fi on kauneuden- ja ihonhoitoalan ammattilaisille ja ammattiin opiskeleville suunnattu suomenkielinen sivusto, jonka avulla olet selvillä alan viimeisimmistä uutisista ja tapahtumista niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

 

Ota yhteyttä

Akkukahva Media / Komedo.fi

Osoite: PL 133, 15101 Lahti

Puhelin: +358 50 568 0091

Sähköposti: komedo@komedo.fi

Internet: www.komedo.fi

Palautelomake

You are here Artikkelit Artikkelit Silikonit - sisällys ja sepustus